Power Finland RePOWER

Lähtökohta

Tilastokeskuksen mukaan yli 4,5 miljoonaa suomalaista säilyttää käytettyä elektroniikkaa kotonaan. Käytöstä poistunut elektroniikka nähdään jätteenä, vaikka se sisältää arvokkaita luonnonvaroja. Power Finlandin kiertotalouden palvelu RePOWER lanseerattiin vuonna 2021. Nyt palvelu haluttiin nostaa entistä voimakkaammin esille ja samalla kannustaa kuluttajia paitsi kierrättämään vanhentunutta elektroniikkaansa sekä saamaan saamaan kierrätyksestä rahallisen hyvityksen.

Ratkaisu

Osana jatkuvaa yhteistyötä RePOWER-palvelulle luotiin markkinointiviestinnän konsepti ja vuosisuunnitelma, joka tähtää elektroniikkajätteen arvostuksen nostamiseen. Elektroniikan arvoa korostaakseen RePOWER-palvelun pääviestiksi muotoiltiin: Älä säilö vanhoja laitteitasi. Jos se on elektroniikkaa, maksamme siitä.

Yksi vuoden 2023 teoista oli elektroniikkajätteen käsitteen haastava E-Waste Day -tapahtuma 14.–15.10.2023.

Tulokset

Elektroniikkalaitteita päätyi kiertoon 2 päivän aikana

4 000 kpl

Palvelun käyttöaste normaaliin verrattuna yli

X 10

Tapahtumasivulla kävijöiden määrä 2 päivän aikana

10 000

Suurin hyvitys, jonka yksittäinen asiakas sai

712 €

E-Waste Day -kampanja

Kampanja tietoisuutta ja aktivoi kuluttajia monikanavaisesti Helsingin Sanomien etusivulla, sosiaalisen median kanavissa, myymälöissä ja ansaitussa mediassa. E-Waste Day -viikonlopun aikana lähes 4000 elektroniikkalaitetta päätyi kiertoon. Hyvityksiä kierrätetystä elektroniikasta maksettiin asiakkaille yli 10-kertainen määrä normaaliin viikonloppuun verrattuna. Suurimmissa myymälöissä tehtiin satoja kierrätyspalvelun tapahtumia päivässä.

Yksi onnekas kierrättäjä muutti kampanjan sanoman mukaisesti elektroniikkajätteensä kullaksi, sillä hän voitti elektroniikkajätteestä valmistetun, 600 € arvoisen aidon kultaharkon itselleen. Kampanja oli esillä 3:ssa ansaitun median julkaisussa.

Jatkuva kumppanuus

Kumppanuuden kivijalkana toimii Fabrikin luoma viestintästrategia, jonka myötä viestintä on tavoitteellista ja mitattavaa. RePOWER-palvelun kehityskohdat on kartoitettu palvelumuotoilun menetelmin. Yhteistyö laajenee seuraavaksi työnantajamielikuva-projektiin, jotta yrityskulttuuria, työntekijäkokemusta ja työnantajamielikuvaa voidaan kehittää ja johtaa.