Elämme aikaa, jossa ihmiset odottavat organisaatioilta ja yrityksiltä vastuullisuutta, läpinäkyvyyttä ja ratkaisuja koko yhteiskuntaa koskettaviin ongelmiin.
Koronakriisi, Venäjän sota ja tulevan talven energiakriisi ovat näyttäneet isossa mittakaavassa, että muutama vuosi sitten tehdyt kriisiviestinnän suunnitelmat kanavavalintoineen voivat olla auttamattomasti vanhentuneita – jos niitä yrityksillä tai organisaatioilla olikaan.
Kriisiviestinnän koulutuspäivässä THL:n viestintäpäällikkö Marko Lähteenmäki kertoi 2,5 vuoden kokemuksistaan koronakriisin hoitamisesta. Lähteenmäki vastaa edelleen THL:n kampanjoista, someviestinnästä ja brändistä, ja alla hänen vinkkejään.
Ohjeita hyvään kriisiviestintään
1. Vastuuhenkilöt
Kriisin alussa kannattaa valita työryhmä organisaation sisältä vastuullisiin rooleihin, esimerkiksi kriisinhoitajat, mediayhteistyön puhehenkilöt ja viestintään tarvittavat henkilöt.
2. Resurssit
Lähtökohtaisesti resursseja tarvitaan aina lisää – mistä on mahdollista irroittaa lisähenkilöitä tai esimerkiksi viestinnän toteutukseen lisäbudjettia?
3. Ulkoiset kumppanit ja sidosryhmät
On tärkeää tietää ja sitouttaa mukaan ne tahot, jotka asettuvat puolellesi esimerkiksi julkisessa keskustelussa ja ovat myös valmiita jakamaan viestejäsi.
4. Yhteiset perusviestit
Varmista, että kaikki kertovat samaa tarinaa. Joskus kriisin keskellä oman henkilöstön tiedottaminen voi jäädä kaiken muun jalkoihin, mutta siitä huolehtimalla varmistetaan, ettei turha puskaradio lähde pyörimään ja tuo extrakierroksia mukanaan.
5. Informaatiotyhjiötä ei ole
Jos et meinaa itse sanoa mitään, joku muu kyllä sanoo. Taas edessä voi olla extrakierroksia, ellet itse kerro omaa viestiäsi niin kuin se kuuluu kertoa.
6. Ole niissä kanavissa missä yleisösikin on
Lehtitiedote ja verkkosivut eivät useinkaan riitä. Yleisöt ovat hajautuneet, ja monikanavaisuus on huomioitava erityisesti kriisiviestinnässä.
Kriisiviestinnän johtaminen
Napakka kiteytys puheenvuorosta on mielestäni se, että suurin riski on olla tekemättä mitään.
Pienin riski on taas valmistautua kriiseihin niin hyvin kun pystyy (tehostetulla viestinnällä pystytään välttämään jotkut kriisit). Kriisin keskelle joutuessa kannattaa muistaa, että johtamisen ja tilannekuvan lisäksi viestintä on aina kaiken ytimessä.
Jos innostut tutkimaan aihetta lisää, suosittelen tutustumaan esimerkiksi Poikkeuksellinen viestintä -kirjaan (ProCom), jonka löydät sähköisenä versiona täältä.
Kirjoittaja Jonna Ekroos, Fabrikin viestintästrategi
