Nyt on yritysaktivismin vuoro ­– 3 nostoa Amsterdamin B for Good Leaders Summitista

”Jos sinulla on kunnianhimoinen tavoite johtaa uudistuvaa tulevaisuutta organisaatiossasi, yhteiskunnassa ja itsessäsi – astu mukaan B For Good Leaders -huippukokoukseen. Tie ei ole helppo, mutta joidenkin on näytettävä tietä.”

Vastuullisuuden edelläkävijäbrändien ja niiden yritysjohtajien vuosittainen kokoontuminen järjestettiin tänä vuonna Amsterdamissa. Paikan päälle saapui yli 1200 yritysjohtajaa, päättäjää, omistajaa, sijoittajaa ja hallituksen jäsentä 50:stä eri maasta, moni heistä liittyi B Corp -verkostoon. Kahden päivän ajan tarjolla oli paljon erilaisia koulutuksia, puheenvuoroja, työpajoja, tehtäviä, ja tässä koottuna lyhyesti edelläkävijöiden vastuullisuus-summitin parhaat nostot.

1. Yritysaktivismi vs. business as usual

Yritysaktivismissa hyödynnetään liike-elämän resursseja ja vaikutusvaltaa positiivisen muutoksen aikaansaamiseksi. Muutamia vuosia sitten yritysaktivismina pidettiin yritysten kannanottoja jonkun tärkeän asian puolesta, mutta nykyään kyse on enemmänkin yrityksen coresta ja sen liiketoimintamallista. Uskon, että tulemme näkemään lähivuosina yhä enemmän uusia ja muutoksen läpikäyviä yrityksia, jotka haastavat parhaimmillaan koko toimialaansa.

Loistava esimerkki tästä on tanskalainen yritys Kaffe Bueno, jonka perustajan Alejandro Francon kanssa juttelimme Summitissa useaan otteeseen. Kaffe Bueno hyödyntää kahvin sivutuotteita – kuten käytettyjä kahvinporoja – alustana ainesosien tuottamiseen henkilökohtaiseen hygieniaan, ravitsemuslääkkeisiin sekä elintarvikkeisiin ja juomiin. Työ on tärkeää, sillä 99 prosenttia maailman vuosittain kulutetusta 9 miljardista kilosta kahvia käsitellään jätteenä tai sitä ei hävitetä asianmukaisesti. Näin se tuottaa päivittäin tonneittain metaania eli kasvihuonekaasua. Yritysaktivismi nouseekin juuri tästä: sen sijaan, että tuottaisimme haasteita ja ongelmia kuten ennenkin, tulevaisuuden menestyjät ovat ratkaisemassa niitä: ”Kahvin elämä ei lopu juomisen jälkeen. Se on vain uuden syklin alku.”

2. Uudistavasta eli regeneratiivisesta liiketoiminnasta valtavirtaa

Seuraava steppi Kaffe Buenon kohdalla on skaalautuminen. Oikeastaan kaikissa osiossa kahden päivän aikana sivuttiin sitä, miten uudistavasta bisneksestä saadaan aidosti valtavirtaa. Sanat sustainable tai responsibility eivät enää hallitse keskieurooppalaisella vastuullisuuskentällä vaan edelläkävijöiden keskuudessa termi on uudistava eli regeneratiivinen liiketoiminta.

Oma havaintomme pk-sektorilla todentui monien esimerkkien kautta: yrityksen aito tranformaatio kohti kestävämpää liiketoimintamallia lähtee käyntiin kunnolla vasta silloin, kun joku johtoasemassa oleva herää ja sitoutuu muutokseen – ja saa mukaan ensin yhteisön ja sen jälkeen sidosryhmät.

Työskentelin yhdessä työpajassa hollantilaisen Moonen Packaging -pakkaustukkukaupan toimitusjohtajan kanssa. Yli 65 vuoden aikana organisaatio on kasvanut pienestä pakkausyrityksestä innovatiiviseksi pakkausasiantuntijaksi. Tj oli enemmän kuin innoissaan erilaisista pakkausmahdollisuuksista vähittäiskaupan, elintarvikealan ja teollisuuden aloilla. He ovat kuulemma onnistuneet silloin, kun heidän tämänhetkisiä pakkauksia ei enää tarvita – he olivat valmiita muuttumaan ja olivat löytäneet jo monia erilaisia ratkaisuja sidosryhmiensä kautta.

3. Uusi radikaali: huolenpito

”Kunnianhimomme on rakennettu huolenpidon päälle. Aina kun teemme jotain, mietimme ensin, onko se oikein ihmisten ja maapallon näkökulmasta.”

Oli vaikuttavaa päästä kuulemaan Patagonian useamman työntekijän puheenvuoroja, esimerkiksi heidän HR-johtajansa sekä vastuullisuusjohtajansa. Vaikka usein ärsyttävyyteen saakka vastuullisuuskentällä jauhetaan Patagoniasta, nämä kohtaamiset taas todensivat syyn, miksi meidän kannattaa kuunnella ja ottaa esimerkkiä heistä.

Ehkä hyvänä neuvona oman toiminnan tarkasteluun ja siitä kertomiseen on seuraava kysymys: oletko miettinyt, millä tavoin yrityksesi pitää aidosti ja autenttisesti huolta ihmisistä ja tästä maapallosta? Mitä vastaat lapsenlapsillesi, kun he esittävät tuon kysymyksen?

On selvää, että tuore ESG-ohjelma tai GRI-standardeihin perustuva raportointi eivät ole oikeita vastauksia esitettyihin kysymyksiin, vaan on mentävä syvemmälle tai mietittävä homma uudestaan. Ehkäpä on todella niin, että kaiken keskellä huolenpito onkin radikaalia toimintaa – tässä ajassa ja tällä osaamisella meillä on suuri mahdollisuus ja samalla suuri velvollisuus vastata tähän ikiaikaiseen kutsuun.

Kirjoittaja: Jonna Ekroos, Fabrikin viestintästrategi