Tekijä: Miksu

Hyvä yritysjohtaja,

ennen kesälomille lähtemistä, haluan jakaa sinulle terveiset Amsterdamista toukokuun lopulta, jonne kokoontui yli tuhat B Corp -yritysten johtajaa ja vastuullisuuskehittäjää. Kyseessä oli B For Good Leaders -huippukokous, joka kutsuu maailman edelläkävijäyrityksen yhteen edistämään kestävää, oikeudenmukaista ja osallistavaa tulevaisuutta. Summitin tärkeimpiä teemoja tänä vuonna olivat yritysaktivismi, kestävä talous ja osallistava johtaminen. 

Viime vuoteen verrattuna puhe oli selvästikin koventunut. Monessa ei osiossa toistettiin: ”Olemme ottaneet askeleita taaksepäin. Vastuullisuustyön lupaukset ovat muuttuneet aikomuksiksi, joita ei oikeasti edes yritetä täyttää”. 

Tässä tärkeimmät nostot vastuullisuustyön edelläkävijöiltä – mitä muutokseen vaaditaan, mitä yksittäinen yritys tai sen päättäjä voi tehdä? 

1. Menestys 2.0

On hurjaa, että toimimme päinvastoin kuin meidän pitäisi: ”voittoa pitäisi maksaa ongelmien ratkaisemisesta, ei niiden tuottamisesta”.  

Tästä näkökulmasta koko B Corp -liike on aikanaan perustettu, ja sen tavoitteena on muuttaa maailmantaloutta kaikkien ihmisten, yhteisöjen ja ympäristön hyväksi. Yli 8 000 sertifioidun yrityksen joukkovoima on hyvä lähtökohta, mutta kuten todettu: tämä ei riitä. Tarvitaan systeeminen muutos siihen, mistä palkitsemme, mitä tuemme ja kuinka määrittelemme kasvun ja menestyksen.  

Yritykset tarvitsevat kattavia, uskottavia ja vertailukelpoisia vaikutusstandardeja tukeakseen taloudellisten järjestelmien muutosta. Tästä näkökulmasta yli 150 000 yrityksen käyttämä B Impact Assessment -työkalu kannattaa ottaa harkitaan. Sen avulla voit mitata, hallita ja parantaa myönteisiä vaikutuksia ympäristöön, yhteisöihin, asiakkaisiin, tavarantoimittajiin, työntekijöihin ja osakkeenomistajiin. Bisneksen kehittämisen lisäksi se ohjaa kysymään: mitä hyvää liiketoimintani tuottaa muille kuin sen omistajille? 

2. Greenwashing & Greenwishing

”Puhe ilman tekoja on tämän päivän ongelma. Teot ilman puhetta on huomisen ongelma.”  

Monet pk-sektorin yritykset kamppailevat edellä mainitun kanssa. Vastuullisuustyömme Suomessa on kansainvälisesti tarkasteluna hyvällä tasolla, mutta emme oikein osaa ottaa tästä kilpailuetua. Kyljessä isot monikansalliset kilpailijat toimivat ja markkinoivat aggressiivisesti ja paikkaansa pitämättömillä viherväittämillä tai lupauksilla. On vaikea tiedostaa, mitä saa markkinointiviestinnässä sanoa kestävyystyöstään ja samaan aikaan pitäisi olla rohkea ja erottua. 

Voi olla, että globaalisti meillä on käynnistämässä vastuullisuusviestinnän uusi aika – ja hyvä niin. Toivottavasti jatkossa regulaation lisäksi toiset yritykset, kuluttajat ja järjestöt pitävät huolta, että väittämät muuttuvat konkretiaksi. 

 Se ei tarkoita sitä, etteikö luovia, erottuvia ja innostavia ratkaisuja tarvittaisi jatkossakin. Ihmisyyden ytimessä on kuitenkin päätösten tekeminen edelleen pääosin tunteen, ei järjen kautta. Huomisen näkökulmasta on järkevää käynnistää systemaattinen kestävyystyö ja kommunikoida siitä läpinäkyvästi jo tänään. Lopeta toivominen, aloita toimiminen. 

3. Yritysaktivismi on ilmiö

”Create a business model for impact – it is unethical to spend time with wrong things.” 

Suomessa ei vielä paljoa puhuta yritysaktivismista, mutta vastuullisuustyön edelläkävijöiden joukossa termi on tuttu. Aktivismi-sana saa monilla niskakarvat pystyyn, mutta kyse on yritysten aktiivisesta osallistumisesta yhteiskunnallisiin ja poliittisiin kysymyksiin ja asioihin, jotka ulottuvat perinteisten liiketoiminta-asioiden ulkopuolelle.  

Tämä voi sisältää monenlaisia toimia, kuten julkisia kannanottoja, poliittisten kampanjoiden tukemista, yhteiskunnallisten ongelmien esiin nostamista tai sosiaalisten ja ympäristöllisten tavoitteiden edistämistä. Tunnetuimpia esimerkkejä ovat B Corp -yritykset Patagonia ja Ben & Jerry´s. Kaikkien ei tarvitse ryhtyä aktivisteiksi, mutta tulevaisuuden näkökulmasta kannattaa aidosti pohtia omaa liiketoimintamalliaan ja miten on mukana vihreässä siirtymässä. Vastuullisuus on iso teema, mutta loppujen lopuksi kyse on muutosjohtamisesta kestävyyden näkökulmasta. Resurssitehokkainta on ymmärtää kaksi asiaa oman yrityksen näkökulmasta: miksi tehdään ja miten tehdään ja sitten alkaa hommiin. 
 
Muutoksen päämäärän määrittelyssä ensimmäinen askel voi olla edellä mainittu B Corpin -työkalu ja kysymys: mikä on liiketoiminnassani olennaisinta? Millä saan aikaan suurimman positiivisen vaikutuksen ihmisten, yhteisöjen tai ympäristön näkökulmasta? 

Kesän kynnyksellä, toivotan kaikille lempeää myötätuulta muutokseen. Tämäkään asia ei tule ratkaistuksi sormia napsauttamalla, mutta kannustan kaikkia käynnistämään muutoksen: shifting business for good. 

Lue lisää:

Tutustu B Corp -liikkeeseen

Tutustu maksuttomaan työkaluun

Tutustu palveluihimme

B Lab Europe toteutti vuonna 2023 kattavan verkkotutkimuksen, johon osallistui yli 11 000 vastaajaa yhdestätoista Euroopan maasta. Tutkimuksessa selvitettiin kuluttajien B Corp -tietoisuutta sekä heidän suhtautumistaan kestävyysmerkintöjä kohtaan.

Sertifioituja B Corp -yrityksiä on maailmanlaajuisesti yli 8400. Euroopassa, UK mukaan lukien, reilut 3700. Yhteisön kasvuvauhti tosin on sellainen, että luvut ovat kerran kirjoitettuna samoin tein jo vanhentuneita.

B Lab Europen viime kesänä toteuttaman kyselyn mukaan keskimäärin yksi seitsemästä eurooppalaisesta on kuullut B Corp -liikkeestä. Suurinta tietoisuus on tutkimuksen mukaan Z-sukupolven ja milleniaalien keskuudessa, yli 25 prosenttia. Tunnettuus vaihtelee lisäksi suuresti eri aluiden välillä. Maissa, joissa sertifioituja B-yrityksiä on enemmän, tietoisuus on luonnollisesti parempi. Korkein tunnettuusaste oli tutkituista maista yli 260 B Corp -yrityksen Italiassa (19 %), alhaisin sadan B Corpin rajaa vasta hätyyttelevässä Tanskassa (11%). 

B Corp edustaa muutosta, jota nuoremmat sukupolvet yrityksiltä vaativat

Mielenkiintoista on tutkimuksen huomio, että 69 prosenttia B Corp -liikkeestä tietävistä ihmisistä sanoi B Corp -sertifikaatin vaikuttavan myönteisesti heidän ostopäätöksiinsä. Vaikka B Corp -sertifikaatin tavoitteena ei olekaan kannustaa kuluttamaan, tuotteissa tai palveluissa näkyvä sertifiointimerkki antaa mahdollisuuden valita yrityksiä, jotka ovat sitoutuneet vastuullisuuteen, avoimuuteen ja jatkuvaan parantamiseen. Eikä ainoastaan kuluttajille vaan myös sijoittajille, työnhakijoille ja mahdollisille liikekumppaneille.

Tutkimus osoitti myös selvästi, että lähes kaikki vastaajat tukevat B Corp -liikkeen puolustamia vastuullisen liiketoiminnan arvoja: huimat 90 prosenttia vastaajista näki, että yritysten johdon olisi kannettava vastuu yhtiönsä sosiaalisesta ja ympäristöllisestä suorituskyvystä. Lisäksi 87 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että yritysten tulisi olla velvoitettuja ottamaan huomioon kaikkien sidosryhmiensä, ei vain osakkeenomistajien, edut. Se on muuten myös B Corp -liikkeen visio. 

Lisätietoa tutkimuksesta ja tuloksista (englanniksi): 

Viimeaikainen poukkoilu EU:n kestävyyssääntelyn kanssa alleviivaa yritysten ratkaisevaa roolia sosiaalisten ja ympäristöhaasteiden ratkaisemisessa. Siirtymä ei tapahdu direktiiveillä, vaan omalla tahdolla ja omistautumisella. 

Resilienssi syntyy kokonaisvaltaisuudesta

Kestävyysraportointidirektiivi ja yritysvastuusääntely laajemminkin aiheuttaa nyt liikehdintää monissa yrityksissä. Etsitään tietoa, tehdään suunnitelmia, kääritään hihoja, touhutaan täyttä päätä. Vaarana on, että pykälien, aikataulujen sekä uusien termien ja työkalujen paineessa kaiken hikoilemisen perimmäinen pointti jää taka-alalle. 

Kestävämmän liiketoiminnan kehittäminen ei voi lähteä velvollisuuden täyttämisestä. Jos vastuullisuusstrategian tai -ohjelman laatiminen on millään asteella sivuprojekti, siihen suhtaudutaan helposti kulueränä, kun hankalampia kysymyksiä nousee eteen. Ja niitä nousee eteen. 

Kyse on tulevaisuuden kilpailukyvystä ja kasvun ajurista. Miten bisnestä tehdään menestyksekkäästi muuttuvassa toimintaympäristössä ja uusilla säännöillä. Jos taloudellinen tulos ja positiivisen vaikutuksen aikaansaaminen eivät kytkeydy kiinteästi toisiinsa, elää liiketoiminnassa ikuinen ristiriita siitä kumpi tulee ensin. 

Oma rooli kestävyysmurroksessa on oltava kirkkaana mielessä ja rakennettuna sisään ydinliiketoimintaan. Tämän viestin voi lukea myös direktiiveistä. CSRD:n tutuksi tekemä kaksoisolennaisuusanalyysi toi arviontiin mukaan näkökulman ulkoa sisäänpäin – miten vastuullisuusteemoihin liittyvät riskit sekä mahdollisuudet vaikuttavat yrityksen liiketoimintaan. Yritysten huolellisuusvelvoitteen (CSDDD) sanoituksessa yritysten pitää viedä velvoite vastuineen osaksi toimintaperiaatteitaan. B Corp -vastuullisuussertifikaatin selkärankana toimivassa B Impact Assessmentissa kokonaisvaltaisesti yrityksen toimintaa läpivalaisevan kysymyspatterin ensimmäinen teema on ”Mission and Engagement”.

Miksi sinun yrityksesi menestyminen on tärkeää ympäristölle ja ympäröivälle yhteisölle?