”Voittoa pitäisi maksaa ongelmien ratkaisemisesta, ei niiden tuottamisesta”
Ennen kesälomille lähtemistä, haluan jakaa sinulle terveiset Amsterdamista toukokuun lopulta, jonne kokoontui yli tuhat B Corp -yritysten johtajaa ja vastuullisuuskehittäjää. Kyseessä oli B For Good Leaders -huippukokous, joka kutsuu maailman edelläkävijäyrityksen yhteen edistämään kestävää, oikeudenmukaista ja osallistavaa tulevaisuutta. Summitin tärkeimpiä teemoja tänä vuonna olivat yritysaktivismi, kestävä talous ja osallistava johtaminen.
Viime vuoteen verrattuna puhe oli selvästikin koventunut. Monessa ei osiossa toistettiin: ”Olemme ottaneet askeleita taaksepäin. Vastuullisuustyön lupaukset ovat muuttuneet aikomuksiksi, joita ei oikeasti edes yritetä täyttää”.
Tässä tärkeimmät nostot vastuullisuustyön edelläkävijöiltä – mitä muutokseen vaaditaan, mitä yksittäinen yritys tai sen päättäjä voi tehdä?
1. Menestys 2.0
On hurjaa, että toimimme päinvastoin kuin meidän pitäisi: ”voittoa pitäisi maksaa ongelmien ratkaisemisesta, ei niiden tuottamisesta”.
Tästä näkökulmasta koko B Corp -liike on aikanaan perustettu, ja sen tavoitteena on muuttaa maailmantaloutta kaikkien ihmisten, yhteisöjen ja ympäristön hyväksi. Yli 8 000 sertifioidun yrityksen joukkovoima on hyvä lähtökohta, mutta kuten todettu: tämä ei riitä. Tarvitaan systeeminen muutos siihen, mistä palkitsemme, mitä tuemme ja kuinka määrittelemme kasvun ja menestyksen.
Yritykset tarvitsevat kattavia, uskottavia ja vertailukelpoisia vaikutusstandardeja tukeakseen taloudellisten järjestelmien muutosta. Tästä näkökulmasta yli 150 000 yrityksen käyttämä B Impact Assessment -työkalu kannattaa ottaa harkitaan. Sen avulla voit mitata, hallita ja parantaa myönteisiä vaikutuksia ympäristöön, yhteisöihin, asiakkaisiin, tavarantoimittajiin, työntekijöihin ja osakkeenomistajiin. Bisneksen kehittämisen lisäksi se ohjaa kysymään: mitä hyvää liiketoimintani tuottaa muille kuin sen omistajille?
2. Greenwashing & Greenwishing
”Puhe ilman tekoja on tämän päivän ongelma. Teot ilman puhetta on huomisen ongelma.”
Monet pk-sektorin yritykset kamppailevat edellä mainitun kanssa. Vastuullisuustyömme Suomessa on kansainvälisesti tarkasteluna hyvällä tasolla, mutta emme oikein osaa ottaa tästä kilpailuetua. Kyljessä isot monikansalliset kilpailijat toimivat ja markkinoivat aggressiivisesti ja paikkaansa pitämättömillä viherväittämillä tai lupauksilla. On vaikea tiedostaa, mitä saa markkinointiviestinnässä sanoa kestävyystyöstään ja samaan aikaan pitäisi olla rohkea ja erottua.
Voi olla, että globaalisti meillä on käynnistämässä vastuullisuusviestinnän uusi aika – ja hyvä niin. Toivottavasti jatkossa regulaation lisäksi toiset yritykset, kuluttajat ja järjestöt pitävät huolta, että väittämät muuttuvat konkretiaksi.
Se ei tarkoita sitä, etteikö luovia, erottuvia ja innostavia ratkaisuja tarvittaisi jatkossakin. Ihmisyyden ytimessä on kuitenkin päätösten tekeminen edelleen pääosin tunteen, ei järjen kautta. Huomisen näkökulmasta on järkevää käynnistää systemaattinen kestävyystyö ja kommunikoida siitä läpinäkyvästi jo tänään. Lopeta toivominen, aloita toimiminen.
3. Yritysaktivismi on ilmiö
”Create a business model for impact – it is unethical to spend time with wrong things.”
Suomessa ei vielä paljoa puhuta yritysaktivismista, mutta vastuullisuustyön edelläkävijöiden joukossa termi on tuttu. Aktivismi-sana saa monilla niskakarvat pystyyn, mutta kyse on yritysten aktiivisesta osallistumisesta yhteiskunnallisiin ja poliittisiin kysymyksiin ja asioihin, jotka ulottuvat perinteisten liiketoiminta-asioiden ulkopuolelle.
Tämä voi sisältää monenlaisia toimia, kuten julkisia kannanottoja, poliittisten kampanjoiden tukemista, yhteiskunnallisten ongelmien esiin nostamista tai sosiaalisten ja ympäristöllisten tavoitteiden edistämistä. Tunnetuimpia esimerkkejä ovat B Corp -yritykset Patagonia ja Ben & Jerry´s. Kaikkien ei tarvitse ryhtyä aktivisteiksi, mutta tulevaisuuden näkökulmasta kannattaa aidosti pohtia omaa liiketoimintamalliaan ja miten on mukana vihreässä siirtymässä. Vastuullisuus on iso teema, mutta loppujen lopuksi kyse on muutosjohtamisesta kestävyyden näkökulmasta. Resurssitehokkainta on ymmärtää kaksi asiaa oman yrityksen näkökulmasta: miksi tehdään ja miten tehdään ja sitten alkaa hommiin.
Muutoksen päämäärän määrittelyssä ensimmäinen askel voi olla edellä mainittu B Corpin -työkalu ja kysymys: mikä on liiketoiminnassani olennaisinta? Millä saan aikaan suurimman positiivisen vaikutuksen ihmisten, yhteisöjen tai ympäristön näkökulmasta?
Kesän kynnyksellä, toivotan kaikille lempeää myötätuulta muutokseen. Tämäkään asia ei tule ratkaistuksi sormia napsauttamalla, mutta kannustan kaikkia käynnistämään muutoksen: shifting business for good.
Lue lisää
